Sosiaali- ja terveysala
Väestörakenteen muuttuessa ikääntyneiden määrän kasvu tuo sosiaali- ja terveysalalle tulevaisuudessa haasteita. Teknologian muuttuessa myös terveyspalvelujen rakenne ja toimintatavat ovat uusien haasteiden edessä. Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella monella koulutusasteella.
Sosiaalialan koulutustarjonta on erittäin laaja. Voit opiskella sosiaali- ja terveysalaa niin yliopistossa, ammattikorkeakouluissa, kansanopistoissa kuin myös ammattikouluissa. Jos opiskelet sosiaalialaa, voit valmistua esim. lastenhoitajaksi, lähihoitajaksi tai sosionomiksi. Sosiaalialaa voi opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistosta voi valmistua esim. sosiaalityöntekijäksi.
Sosiaalityö on ihmisiä ja yhteisöjä auttamaan tähtäävää ammatillista toimintaa. Samalla termillä voidaan viitata myös sosiaalisiin ongelmiin kohdistuvaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen ja yliopistolliseen koulutukseen. Sosiaalityöntekijöiltä edellytetään lain vaatima kelpoisuus, jonka saa suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineena sosiaalityö.
Sosiaali- ja terveysala ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jolloin valmistuu lähihoitajaksi. Koulutuksessa on eri osaamisaloja, joten voit erikoistua esimerkiksi vammaistyöhön, jalkojenhoitoon, ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen tai sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut on lähihoidon ammattilainen, joka toimii vastuullisessa ammatissa. Lähihoitajan työssä tarvitaan vankkaa osaamista, palveluhenkisyyttä ja vastuuntuntoa.
Sosiaali- ja terveysala yliopistossa
Sosiaalityötä voit opiskella kuudessa yliopistossa Suomessa. Sosiaalityöntekijöiden työ on ihmisten ja yhteisöjen osallisuuden lisäämistä, palvelujen tuottamista, ongelmien ennaltaehkäisemistä, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa, päätöksentekoa ja heikommassa asemassa olevien asioiden ajamista. Sosiaalityöntekijät työskentelevät asiantuntijatehtävissä muun muassa sosiaalitoimistoissa, vanhustyössä, lastenkodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveydenhuollossa, kehitysvammaisten palvelulaitoksissa, perheneuvoloissa, päihdehuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä projekti- ja järjestötehtävissä.
Sosiaali- ja terveysala ammattkorkeakouluissa
Sosiaali- ja terveysalalta valmistutaan nimikkeillä: sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK), terveydenhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK), fysioterapeutti (AMK) ja sosionomi (AMK). Englanninkielisestä Degree Programme of Nursing –koulutusohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on Bachelor of Health Care. Kaikista näistä tutkinnoista voi suorittaa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK). Ammattikorkeakouluihin käy pohjakoulutukseksi lukio tai ammatillinen koulutus sekä näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulututkintoon aikuiskoulutuksena hakijalta vaaditaan lisäksi kahden vuoden yleinen työkokemus 18 ikävuoden jälkeen.
Sosiaali- ja terveysalan ammatit
Sosiaalialan korkeakoulutetut työskentelevät asiantuntijatehtävissä muun muassa sosiaalitoimistoissa, vanhustyössä, lastenkodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveydenhuollossa, kehitysvammaisten palvelulaitoksissa, perheneuvoloissa, päihdehuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä projekti- ja järjestötehtävissä. Sosiaalialan korkeakoulutettujen työ on vaativaa ja vastuullista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jota säätelevät monet lait ja asetukset, ohjeet ja suositukset. Työn yhteiskunnallinen asema velvoitteineen ja kunkin organisaation työn tavoitteet määrittelevät työn erityiset vaativuustekijät. Laaja-alaista osaamista vaativan työn vaikutukset koskettavat syvällisesti yksittäisen ihmisen elämää ja elämisen ehtoja.
Aikuiskoulutus on itsenäistä ja täydentää opiskelijan aiempaa työkokemusta ja koulutusta. Opiskelu on monimuotoista, joten se sopii työssäkävijän aikatauluihin. Alan aikuiskoulutus koostuu lähi- ja etäopetuksesta, ja luennot pidetään iltaisin tai viikonloppuisin.